"mitä jos menisit psykologille juttelemaan? Ois varmaan ihan positiivinen juttu ja jatkais sitten painaa vielä viimeisen vuoden lukiossa täysin voimin."
:-) Joo, no mä mietin asiaa.
En tietenkään mieti, tuli vain sanottua jotta jättäisi mut rauhaan. Mä toivon, ettei kukaan tietäis musta, ei kukaan tarkkailisi eikä kysyisi mitään asiaan liittyvää. Pärjään ihan itse, kiitos vain.
Ainoa mitä tiedän tällä hetkellä on se, että vaaka näyttää taas vaihteeksi pyöreitä ja mua oksettaa olla minä. Miksi? Miksi taas päästin lipsumaan? Tekisi mieli heittää tavaroita seinille ja repii hiukset päästä, miksi näin kävi taas. Mä olen heikoin ja oksettavin ihminen kenet tunnen.
