Mun on jotenkin tosi vaikea avata miltä musta tuntuu. Mulla on ollut tämä sivu jo hetken auki ja olen vaan tuijottanut sen tyhjyyttä. Miten kertoa miltä tuntuu, kun ei tunnu miltään? Tai miltä tuntuu kertoa, että tunnen niin paljon samaan aikaan, ettei mitään fiksua tule ulos.
Haluaisin olla yksin. Toisaalta haluaisin jonkun tähän viereen silittämään mun päätä niin kauan, kunnes nukahtaisin.
Haluaisin olla koulussa ja nauraa. Mutta kun pääsen kouluun mua ei naurata vaan ahdistaa aivan suunnattomasti vain olla. Tietääkö tuo jotain ja mitä tuo toinen tuijottaa..
Haluaisin olla normaali ja hakea alhaalta palan kakkua hyvällä omalla tunnolla, syödä, nauttia, jonka jälkeen tuntisin vatsan pohjalla vain tyytyväisyyttä. Jälkimakuna saan vain huonon omantunnon ja parhaimmassa tapauksessa sormet kurkottamaan kakkua sinne minne se kuuluukin.
Haluaisin vain syödä normaalisti ja tuntea normaalisti,
Haluaisin vain elää ja nauttia,
Haluaisin olla onnellinen.
Mutta en saa. Sopimusta ei pureta. Sopimusta, että nyt mennään siihen suuntaan mihin on sovittu. Nyt ei lipsuta.
