Mä olen aivan jäässä. Ollut jo monta viikkoa. Miksei vaaka näytä vieläkään alle 60 kg. Oon ollut tässä jo liian kauan. Haluun olla p i e n i. Onko se niin paljoa vaadittu. Yksi lämmin ruoka päivässä ja loput syömiset niin pienenä kuin mahdollista. Sitten kun mä olen oikeasti pieni ja hoikka niin mä annan itselleni luvan nauttia elämästä. Sitä ennen en.
Oon kirjoittanut monet kerrat kuka olen, mistä tulen ja mihin helvettiin mä olen matkalla. Mutta joka kerta mulle iskee ahdistus, että joku tunnistaa, tai joku muuten vain tulisi kertomaan kuinka ihmisillä menee huonomminkin kuin mulla. En osaa avata ajatuksiani niin hienosti miten moni muu, joten kirjoittaminen on aika heikkoa noin luovalta puolelta katsottuna. Mutta joku päivä mä yritän. Sitten kun mä voin istahtaa koneen ääreen ajattelematta niitä kymmeniä koulujuttuja, jotka huutavat rästistä mun nimeä. Jos edes kerran saisin jotakin ajallaan aikaiseksi, mutta ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti