Jos voisin, mä kertoisin että muhun sattuu. Edelleen. Puukko viiltää suoraan keuhkoihin, tuntuu ettei pysty hengittää.
Eihän sillä oo mitään väliä, "näytät kuitenkin niin hyvinvoivalta."
Toivon, että joku rukoilee mun puolesta, koska mä en enää tiedä missä ja miten mun kuuluisi olla.
Mitä mä haluaisin juuri nyt? Mä tahtoisin hukuttaa jokaikisen tunteen. Mä haluaisin jättää puhelimen kotiin ja unohtaa kaiken. Vain minä ja mun ajatukset. Kävellä kauas pois. Pois kaikesta siitä mitä mun on pakko tehdä. Pakko jaksaa.
Ehkä mä oon syömättä nin kauan kunnes taju lähtee. Ehkä mä teen pienen pienen viillon. Ehkä mä turrutan kaiken sen mikä satuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti